Israel on Länsirannan laillinen haltija ja omistaja.

 

 

Israel on Länsirannan laillinen haltija ja omistaja.

Versaillesin Vetoomustuomioistuimen 3. Osaston ratkaisun mukaan / The 3rd Chamber of Court of Appeal of Versailles

Kirjoittajavieraana Pamela Geller,USA.n kansalainen, kirjailija ja kolumnisti. Artikkeli julkaistu tammikuussa 2017.

Tuomioistuimen ratkaisun englanniksi on julkaissutJean-Patrick Grumberg 12.1.2017, jolle kuuluu monet kiitokset tästä historiallisesti äärimmäisen tärkeästä, mutta tarkoituk-sellisesti median "unohtamasta" ratkaisusta.Katso myös San Remo -mandaatti: Israelin Magna Carta

Kun sain tietää ensimmäisen kerran, että Versaillesin Vetoomustuomioistuin ratkaisussaan totesi, että Länsirannan asutukset ja Juudean Samarian miehitys Israelin toimesta on yksiselitteinen kansainvälisen oikeuden mukaan, päätin analysoida tarkasti ratkaisun hyödyntäen kaikki oikeustieteen opinnoissa Ranskassa hankkimani tiedot. Vetoomus-tuomioistuimen ratkaisu liittyy oikeustapaukseen, jossa palestiinalaishallinto haastoi oikeuteen Jerusalemin Raitiovaunuliikenteen (The Jerusalem Light Rail).Vaikka Raitiovaunuliikenteen rakensivat ranskalaiset yhtiöt Alstom ja Veolia,niin rakentamisesta ei ollut mainintaa julkisuudessa.

Hämmästyin myös suuresti, että jopa Israel -myönteinen mediakaan ei maininnut rakentamisesta mitään. Niillä, jotka nostivat asian esille mediassa, ei ollut oikeustieteellistä koulutusta ymmärtääkseen ratkaisun valtavaa merkitystä. Vain muutama englanninkielinen nettisivu raportoi ratkaisusta ajatellen, että se kohdistui ainoastaan Jerusalemin Raitiovaunuliikenteeseen. Näin ei kuitenkaan ole.

Jotta en yliarvioisi omia oikeustieteellisiä kykyjäni ja jotta en olisi ylioptimis-tinen, lähetin analyysini ja Vetoomustuomioistuimen oikeudenkäyntiasiakirjat yhdelle Ranskan huomattavimmista lakimiehistä Gilles-William Goldnadel- ́lle, joka on "Lakimiehet Ilman Rajoja"-järjestön presidentti, saadakseni hänen näkemyksensä ratkaisusta. Hänen näkemys vahvisti oman näkemyk-seni. Tästä syystä päätin kääntää ratkaisun englanniksi ja lähitulevaisuu-dessa lähetän sen Benjamin Netanyahulle ystäväni toimesta.

Ensinnäkin ja tärkeimpänä asiana Versaillesin Vetoomustuomioistuimen täytyi ratkaista palestiinalaishallinnon ja Israelin lailliset oikeudet Länsirantaan. Tuomioistuimen päätelmän mukaan palestiinalaisilla ei ole laillista oikeutta - kansainvälisen oikeuden mukaan - Länsirantaan, päinvastoin kuin Israelilla, joka on oikeutettu miehittämään kaikki alueetvuoden 1967 linjan toisella puolella.

1990-luvulla Israel teki tarjouskilpailun Jerusalemin Raitiovaunuliikenteen rakentamisesta. Ranskalaiset yhtiöt Alstom ja Veoliavoittivat kilpailun. Rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2011. Raideliikenne kulkee Jerusalemin lävitse aina Itä-Jerusalemiin ja "miehitetyille alueille"asti (tästä enemmän myöhemmin).

Tästä seurasi, että PLO valitti Versaillesissa sijaitsevaan Vetoomustuomioistuimeen (Tribunal de Grande Instance).Valitus oli Alstomia ja Veolia vastaan. PLO perusteli valitustaan sillä, että raideliikenteen rakentaminen on laiton, koska YK, EU, monet kansalaisjärjestöt ja maiden hallitukset katsovat "Israelin miehittävän palestiinalaisia alueita".

Mitkä ovat kummankin osapuolen oikeudet kansainvälisen oikeuden mukaan?

Jotta voidaan ratkaista, onko raitiovaunuliikenteen rakentaminen laillinen vaiko ei, tuomioistuimen täytyi perehtyä kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisiin sopimuksiin todentaakseen niiden mukaan palestiinalaisille ja israelilaisille kuuluvat oikeudet.

Oman tietämykseni mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun ei-israelilainen tuomioistuin on ratkaissut Länsirantaa koskevan statuksen.

Miksi tämä on historiallinen ratkaisu: tämä on ensimmäinen kansainvälinen oikeustapaus Israelin itsenäiseksi tapahtuneen julistamisen jälkeen vuonna 1948

Kyseessä on ensimmäinen kerta Israelin vuonna 1948 tapahtuneen perustamisen jälkeen, kun riippumaton, ei-israelilaista tuomioistuinta on vaadittu tutkimaan Länsirannan alueiden statusta kansainvälisen oikeuden näkökulmasta, ilman kummankaan osapuolen poliittisia vaatimuksia.

Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että Vetoomustuomioistuimen ratkaisulla ei ole vaikutusta kansainvälisen oikeuden mukaan. Sen sijaan mitä ratkaisu tekee ja mikä on kaikkein tärkeintä, on se, että se selventää laillista realiteettia.

Versaillesin Vetoomustuomioistuimen päätelmät kaikuvat yhtä lailla kuin se hiljaisuus, jossa media otti ne vastaan: Israelilla on oikeus alueisiin ja sen päätökseen rakentaa raitioliikenne Länsirannalle ja siellä oleville alueil-le, ja Vetoomustuomioistuimen tuomarit hylkäsivät palestiinalaisten esittämät väitteet.

Palestiinalaisten väitteet

 PLO kritisoi palestiinalaisten häätämistä ja omaisuuden tuhoamista ollen kansainvälisten määräysten vastaisia. Väitteissää PLO viittasi Geneven ja Haagin Sopimuksiin sekä YK päätöksiin väittäen, että Israel miehittää laittomasti palestiinalaisalueita ajaen laitonta juutalaisten asuttamista. Sen tähden raitiovaunuliikenteen rakentaminen on itsessään laitonta (1) 


 PLO toteaa edelleen, että raitiovaunuliikenteen rakentamisesta seurasi palestiinalaisten rakennusten ja talojen hävittäminen, moottoritie 60:n täydellinen tuhoutuminen, joka on tärkeä palestiinalaisille ja heidän tavaroiden kuljetukselle, ja rakentaminen johti moniin laittomiin omaisuuden menettämisiin. Siksi useita klausuuleita Haagin 4. Konventioon 18.10.1907 liitetyissä Määräyksissä rikottiin (2) 


Lopuksi, PLO väitti, että Israel loukkaa kulttuuriomaisuuden suojasäännöksiä Haagin Konvention 14.5.1954 Artiklassa 4, Haagin Konvention 1907 Artiklassa 27, Haagin Konvention IX 1907 Artiklassa 5 ja Geneven Konvention Lisäpöytäkirjan nro 1 Artiklassa 53.

Vetoomustuomioistuin ei kiellä miehitystä, mutta se tuhoa yksi toisensa jälkeen kaikki palestiinalaisten väitteet. Viittaamalla siihen tekstiin, johon PLO:n väite perustuu, Vetoomustuomioistuin katsoo, että Israel on oikeutettu varmistamaan yleisen järjestyksen ja julkisen elämän Länsirannalla, joten Israelilla on oikeus rakentaa sinne raitiovaunuliikenne ja yhteiskuntarakenne ja asuntoja. Artiklassa 43 Haagin 4. Konventiossa 1907 lausutaan, että " Kun laillisen vallan valtaoikeus on tosiasiallisesti siirtynyt valtaajan käsiin, on tämän ryhdyttävä kaikkiin käytettävissään oleviin toimenpiteisiin palauttaakseen ja turvatakseen, mikäli mahdollista, yleisenjärjestyksen ja julkisen elämän".Israelin miehitys ei loukkaa kansainvälistä oikeutta. "Palestiinalaishallinto luki virheellisesti tekstin, ne eivät sovellu miehitykseen". 
Tuomioistuin perustelee, miten Palestiinalaishallinto tulkitsee tekstit virheellisesti ja ne eivät sovellu miehitykseen 


▪  Ensiksi, PLO viittaamat sopimukset ovat valtioiden allekirjoittamat ja velvollisuudet ja kiellot niissä kohdistuvat valtioihin. PLO ja Palestiinalaishallinto kumpikaan ei ole valtioita, joten mikään näistä sopimuksista ei sovellu 


▪  Toiseksi, sopimuksissa mainitut tekstit ovat sitovia ainoastaan niitä kohtaan, jotka ovat allekirjoittaneet sopimukset, nimittäin "sopijapuoliin". PLO ja Palestiinalaishallinto eivät ole allekirjoittaneet näitä tekstejä.

▪ 
 Propaganda ei ole kansainvälistä oikeutta 
Vetoomustuomioistuin, ollen ärsyyntynyt esitetyistä väitteistä, totesi, että "laki ei voi perustua yksinomaan PLO:n arvioonpoliittisesta ja sosiaalisesta tilanteesta".Humanitäärisiä lakeja ei rikottu. PLO virheellisesti viittaa vääriin asiakirjoihin, koska Haagin Konventiot soveltuvat tilanteessa, jossa jotakin "pommitetaan" ... ja "Jerusalemiaei pommitettu" PLO ottaa esille humanitääristen lakien loukkaukset, joista lausutaan Geneven ja Haagin Konventioissa. 


 Mutta, ratkaisussa todetaan, että kansainväliset konventiot soveltuvat valtioiden välille ja PLO ei ole valtio:"Kansainvälinen Tuomioistuin on osoittanut, että (Konventiot) sisältävät velvoitteita kohdistuen valtioihin ja että yksityisillä henkilöillä ei ole oikeutta vaatia itselleen Konventioissa mainittuja etuja 


 Ratkaisussa lausutaan edelleen, että kansainväliset konventiot sitovat ainoastaan konventioiden sopijapuolia, ja että PLO tai Palestiinalaishallinto eivät koskaan allekirjoittaneet noita Konventioita 


 Vetoomustuomioistuin päättelee ratkaisussaan, että PLO virheellisesti viittaa väärin asiakirjoihin, koska Haagin Konventio soveltuu pommitustilanteessa. Ja "Jerusalem ei ole pommitettu".

Tuomioistuin totesi, että PLO ei voi vedota mainittuihin kansainvälisiin konventioihin. Sen tähden Tuomioistuin hylkäsi vaatimuksetja velvoitti PLO:n (ja Association France Palestine Solidarité AFPS, joka oli osallinen) maksamaan 30.000 Euroa Alstomille, 30.000 Euroa Alstom Transportille ja 30.000 Euroa Veolia Transportille.

PLO tai Palestiinalaishallinto tai AFPS eivät valittaneet Korkeimpaan Oikeuteen, joten Versaillesin Vetoomustuomio-istuimen ratkaisu on saanut lainvoiman.Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin on laillisesti mitätöinyt kaikki palestiina-laisten vaatimukset siitä, että Israelin miehitys on laiton

PLO nojaa Neljännen Geneven Konvention 1949 Artiklaan 49, että "Valtaajavalta ei saa karkottaa tai siirtää väestöä valloitetulta alueelta" ja Artiklaan 53, joka lausuu että "

Valtaajavalta ei saa tuhota irtainta tai kiinteätä omaisuutta, joka kuuluu yksityisille henkilöille yksilöllisesti tai yhteisesti tai valtiolle tai julkisoikeudellisille yhteisöille tai sosiaalisille tai osuustoiminnallisille järjestöille, paitsi milloin sotatoimet ovat tehneet tuhoamisen ehdottoman välttämättömäksi"

PLO viittaa Haagin Konvention 1907 Artiklaan 23, jonka mukaan Valtaajavalta ei saa tuhota tai ottaa valloitetulla alueella olevaa omaisuutta, paitsi jos se on ehdottomasti välttämätöntä. 


 PLO viittaa Haagin Konvention 1907 Artiklaan 27, joka toteaa, että piirityksissä ja pommituksissa täytyy ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, varjellakseen niin paljon kuin on mahdollista, uskonnollista, taidetta, tiedettä tai hyväntekeväisyyttä varten rakennettuja rakennuksia, historiallisia monumentteja, sairaaloita. 


 PLO viittaa Haagin Konvention 1907 Artiklaan 46, jonka mukaan "yksityistä omaisuutta ei saa konfiskoida". 


veolia-tramline-map-palestine_Fotor.jpg

Raitiotielinja kuvassa tummalla, Vanhakaupunki keskellä alhaalla.

 

Oheinen Vetoomustuomioistuimen päätös annettiin 22.3.2012. Ihmetellä sopii, miten se on pysynyt piilossa kaikki nämä vuodet, vaikka syyteasiakirja, ja siihen liittyvä tuomioistuimen päätös, ovat olleet julkisesti nähtävillä heti julkistamisestaan lähtien. Kyseinen päätös koski siis vain sitä,olivatko ranskalaiset yhtiöt, Alstom ja Veolia syyllistyneet kansainvälisen lain rikkomiseen rakentaessaan yhdessä raitiotielinjaa Jerusalemiin. Tuomioistuin ei niin muodoin ottanut kantaa mihinkään muuhun, kuin vain syytekirjelmässä mainittuihin väitteisiin.

Kyseinen linja kun kulki myös itä-Jerusalemin alueella, ja sitä PLO ja Co pitävät itselleen kuuluvana laillisena alueena. Vetoomustuomioistuimessa ei siis käsitelty erikseen termiä miehitys, sillä se ei sisältynyt syytekirjelmään.

 

Seuraavassa erään suomalaisen, kansainväliseen oikeuteen erinomai-sesti perehtyneen lakimiehen kommentti kyseiseen Versaillesin vetoo-mustuomioistuimen päätökseen.

 

"Olen siihen perehtynyt aika huolellisesti ja tulen sitä vielä tutkimaan. Jos olen ihan tarkka, niin herra Grumberg on saattanut vähän oikoa päästäkseen lopputulokseen, joka sellaisenaan on oikea, kuten tiedämme sen muista asiakirjoista. Kuitenkin tuon Versaillesin vetoomustuomioistuimen päätök-sen nojalla ei siihen aukottomasti välttämättä voida päästä.

 

Kyseessä on ollut siviilioikeudellinen juttu. Versaillesin vetoomustuomioistuin on pakotettu tutkimaan sen vain siltä osin, kuin osapuolet ovat siihen vedon-neet. Raitiovaunuliikenteen rakentaminen on koskenut yksityisten yhtiöiden välistä riitaa CityPass -yhtiön ja sen osakkaina olevien kahden ranskalaisen yhtiön oikeutta rakentaa liikenne Itä-Jerusalemiin.

 

Juttua on tutkittu yksityisoikeudellisena riitana. PLO:n ja AFPS:n vetoamat Haagin ja Geneven Konventiot muiden kansainvälisten sääntöjen ja ranska-laisia yhtiöitä noudattamien eettisten sääntöjen nojalla eivät sovellu tapauk-seen, koska konventioita sovelletaan ainoastaan "valtioihin" ja eettiset säännöt ovat ainoastaan yhtiöiden sisäisiä käyttäytymissääntöjä. Lisäksi PLO:n ja AFOS:N väittämät kansainväliset tapaoikeudet eivät ole Ranskan hyväksymiä Ranskan lainsäädännössä, joten ne eivät tähän tapaukseen sovellu. Ranskalaiset yhtiöt ovat yksityisoikeudellisia juridisia henkilöitä.

 

Mainitut konventiot - Haag ja Geneve - sovelletaan sotatilanteessa, jonka oletetaan päättyvän. Toisin sanoen, "miehitys" on ainoastaan - omien sanojeni mukaan - väliaikaista. Haagin Kansainvälinen Tuomioistuin on ottanut kantaa näiden konventioiden soveltamisalaan. "Miehitys" ja "sota-tilanne" ovat taas oma problematiikkansa.

 

Koska PLO ja AFPS ovat perustelleet haastehakemustaan noilla konventioilla ja muilla ihmisoikeuksia koskevilla säännöillä sekä väittämällään Ranskan hyväksymättä jättämällä humanitäärisellä kansainvälisellä tapaoikeudella, niin Vetoomustuomioistuin tutki jutun siltä osin, kun kantajina olleet PLO sivu- väliintulijana ja AFPS kantajana ovat niihin vedonneet. Näiden vaatimukset ovat muodostaneet käsiteltävän jutun perusteen, joiden vaatimusten osalta juttua tutkitaan. Lisäksi osapuolena ei ole ollut Israel, vaan riidassa on tarkas-teltu yksityisoikeudellisten yhtiöiden - CityPass toisaalta ja ranskalaisten yhtiöiden toisaalta - oikeutta rakentaa raitiovaunuliikenne niin, että se ulot-tuu Itä-Jerusalemiin asti.

 

Siinä on siis tarkasteltu CityPassin hyväksymää urakkasopimusta, jonka mitättömyyttä PLO ja AFPS vaativat edellä mainittujen konventioiden ym nojalla. Vetoomustuomioistuimen päätös on perustunut noiden konventioi-den ym. soveltumattomuuteen ja kanne hylättiin. PLO ja AFPS eivät vedon-neet yksityisoikeudellisiin seikkoihin sopimusten pätemättömyyden tueksi - eikä sellaisia seikkoja olisi ollutkaan."

 

Kirjoittajankommentti.

Vaikka lakitekstien koukeroista ei - tässä nimenomaisessa tapauksessa, saa yksiselitteistä kuvaa kenelle Jerusalem ja Länsiranta kuuluvat, koska ne eivät olleet asialistalla. Mutta se, mikä käy hyvin selvästi esille, on että PLO:lle ne eivät ainakaan kuulu, joten väittämät miehityksestä ja ikuisesta Palestiinasta eivät kestäneet puolueettoman siviilioikeuden tarkastelua.

 

 

 

 

Siirry sivun alkuun