Historia

Lähi-idän historiaa

2012-05-07

Seuraavan esityksen tarkoitus on kertoa Lähi-idän historia luettelomaisesti. Itse tapahtumia ja niiden taustoja kuvataan suppeasti. Historiallisiin lähteisiin viittaamisen tarkoituksena on ainoastaan selventää, mitä lähteitä tämä kyseinen aikataulu käyttää.


Lue lisää

 
 

 

Israelin valtion itsenäisyysjulistus

2012-05-04

Tel Aviv 5.päivänä Iljar-kuuta 5708
14.05.1948 David Ben-Gurion.

Lue lisää

 
 

 

YK:n päätöslauselma

2012-05-04

YK:n yleiskokous päätti 29.11.1947 jakaa loput mandaattialueesta edelleen kahdeksi valtioksi. Jerusalem jäisi kansainväliseksi kaupungiksi, punainen alue arabeille, vihreä juutalaisille. Juutalaiset hyväksyivät vielä tämänkin, vaikka se oli enää n.13%:a alkuperäisen julistuksen ja Kansainliiton päätöksen mukaisesta alueesta.

Kun YK perustettiin ja Kansainliitto samalla lakkautettiin niin YK hyväksyi päätöslauselmassa nro 80 kaikki Kansainliiton Palestiinan Mandaattia koskevat sopimukset laillisesti sitoviksi! Siis myös v,1922 tehdyn Trans-Jordaniaa koskevan jakopäätöksen joka jätti loput 23%:a mandaatista perustettavalle juutalaisvaltiolle. Nyt YK perui vastoin Kansainvälistä oikeutta tuon päätöksen.

Lue lisää

 
 

 

1.Libanonin sota

2012-05-04

Operaatiot Litani ja Rauha Galileaan. Sabra ja Shatilla.


On lähes mahdotonta ymmärtää mitä kaikkea Libanonissa tapahtui 1970 ja 1980 luvuilla ellei ensin tarkastella silloista kokonaiskuvaa alueen sekasortoisesta tilanteesta. Vuonna 1978 kaakkoinen Libanon oli käytännössä PLO:n hallitsema ja dominoima alue, sitä kutsuttiin nimellä Fatahland. Syyria ja PLO jatkoivat terrori-iskuja Israeliin, nyt vain pohjoisesta ja koillisesta käsin, siltä osin ei mikään muuttunut. PLO oli myös sekaantunut vahvasti Libanonin sisäisiin riitoihin ja liittoutunut libanonilaisen vasemmistoa ja druuseja edustavan Jumblatt'in perheen kanssa kristittyjä puolueita edustavia falangistien Gemayel'iä ja maroniittien Franjieh'iä vastaan.

Lue lisää

 
 

 

Suezin kriisi 1956

2012-05-04

1950-luvun alussa Yhdysvallat oli lupautunut Egyptin modernisoimiseen tarvitavien kansainvälisten lainojen myöntäjäksi ja takaajaksi. Nasser kansallinen ja arabisosialistinen politiikka sai Yhdysvallat vetäytymään Nasserille henkilökohtaiseksi käyneestä Assuanin patohankkeesta, jonka oli tarkoitus symbolisesti kuvata Egyptin tietä kohti modernisaatiota. Laina peruutettiin 19.7.1956 ja Nasserin vastaveto oli nopea, hän kansallisti Suezin kanavayhtiön. Nasserin olit toimittava radikaalisti, koska oma kansa vaati häneltä tekoja ja sanat oli lunastettava. Iso-Britannian koko lähi- idän ja Aasian turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen ajattelu pohjautui Suezin kanava- alueeseen ja sen kuljetuksiin. Sen hallitus ryhtyi välittömästi pohtimaan keinoja Nasserin ajamiseksi kanava- alueelta pois. Taloudellista saartoa harkittiin, mutta sen onnistumiseen ei uskottu. Sotilaallinen interventio alkoi olla ainoa mahdollisuus. Iso-Britannian hallitus ei uskonut saavansa kansainvälistä tukea sotilaallisiin operaatioihin, mutta eräs keino oli. Se oli Ranskan ja Israelin houkutteleminen mukaan. Ranska saatiin helposti, koska Egypti tuki Ranskan Algerian sissejä ja toisaalta Israel katsoi olevansa uhattu Tiranin salmen sulkemisen takia. Siinain autiomaasta Egyptin puolelta tehdyt sissi-iskut tosin toimivat äänekkäimpinä houkuttimina sotilaalliseen interventioon (ei todellisena syynä).

Lue lisää

 
 

 

Kuuden päivän sota -67

2012-05-04

Kuuden päivän sota alkoi 5.6.1967 Israelin ilmavoimien yllätysiskuilla Egyptin ja Syyrian lentokentille. Sota oli ohi kuudessa päivässä israelilaisten hallitessa täysin ilmatilaa, Siinain niemimaata aina Suezin kanavaa myöten, Länsirantaa ja koko Golanin ylänköaluetta.

Miksi sota oikeastaan syttyi? Israel oli jo pitkään 1960-luvulla ilmoittanut Tiranin lahtien sulkemisen tai Jordan-joen juoksun kääntämisen olevan Casus belli, sodan syy. Kun Suezin kriisin välittöminä aiheuttajina oli ollut juuri tuo Tiranin lahden sulkeminen, niin miksei se olisi ollut 1967? Mutta vastaus tuskin on yksiselitteinen, sillä Israel on myöhemmin 1960- ja -70-luvuilla selittänyt arabien jatkuvasti lisääntyvien terrori-iskujen Egyptistä ja Jordaniasta olleen merkittäviä syitä Suezin selkkaukseen 1956. Vuosien 1951-55 välisenä aikana Egyptistä tehdyissä ns. fedayeen-iskuissa kuoli 403 israelilaista siviiliä ja sotilasta, kun samalla aikavälillä Jordanian puolelta tehdyissä iskuissa kuoli sata israelilaista enemmän. Miksi Israel ei sitten iskenyt Jordaniaan vuonna 1956, jos kerran terrori-iskut Jordanian, Egyptin ja Libanonin puolelta nähtiin välittöminä syinä vuoden 1956 sotaan

Lue lisää

 
 

 

Näännytyssota 1968-70

2012-05-04

Kuuden päivän sodan jälkeen Neuvostoliiton merkitys kasvoi lähi- idässä. Sodassa suuria menetyksiä kärsineet arabivaltiot rakensivat armeijansa uudelleen neuvostoliittolaisella aseavulla. Neuvostoliitto sai myös lukuisia laivastotukikohtia Syyrian, Egyptin ja Algerian rannikolta. Vuonna 1968 arabivaltiot pitivät Khartumissa laajan kokouksen, jossa pohtivat lähi-idän tilannetta ja Israelin vastaisia pakotteita. Khartumissa muotoiltiin kuuluisa 3 ein klausuuli: EI TUNNUSTUSTA, EI RAUHAA, EI NEUVOTTELUITA Israelin kanssa. YK:n turvallisuusneuvosto oli myös omassa päätöslauselmassaan (242) vaatinut Israelia vetäytymään vuotta -67 edeltäville rajoille. Mitään ei silti tapahtunut.

Lue lisää

 
 

 

Yom Kippur -sota 1973

2012-05-04

Vuoden 1967 sota antoi Israelille uskon rajojensa turvallisuuteen. Israelissa ei uskottu arabien enää koskaan kykenevän sellaiseen sotilaalliseen tai poliittiseen operaatioon, joka yllättäisi Israelin saati sitten nujertaisi sen. Yhtä lailla kuin työväenhallitus, oli sotilaallinenkin johto sokea arabien toiminnalle. Arabit olivat kuitenkin oppineet edellisissä sodissa jotain. He ymmärsivät, etteivät he kykene kukistamaan Israelia yhdellä sotilaallisella iskulla, mutta sen sijaan poliittisella kentällä oli tarjolla voittoja. Arabit uskoivat itse sodan syttymisen olevan tavoiteltavampaa kuin sen lopputuloksen. Toisin sanoen he katsoivat omaavansa tappioiden suuremman sietokyvyn ja siten kuluttavansa Israelia mahdollisen kriisin aikana sotilaallisesti ja poliittisesti vähän kerrallaan.

Lue lisää

 
Siirry sivun alkuun